Pimeyden taikaa ja kynttilän loisteen lämpöä

26.12.2019

Joulu on monille meille suomalaisille sitä syvien tunteiden aikaa. 
Se elämän raadollisuus tai onnellisuus konkretisoituu usein myös jouluun.

Vietämmekö joulun yksin vai perheen tai suvun kesken juhlan perinteiden mukaan, on monien meidän sydämissä myös status-kysymys. Onko meille itse kullekin suotu edellytyksiä vallitsevaan normiin hyvästä joulusta lahjoineen, riemuineen on niin monelle se kipein kysymys jossain syvällä sielussa? Kiire ja suorittaminen ohjaa usein myös päivien kulkua.

Joulu myös usein pysäyttää meidät pohtimaan elämänarvoja ja menyyttä vuotta. Myös elettyä elämää. Mitä on saavutettu, mitä on hukattu? Se joulunajan henki, ja viesti on kuitenkin usein se, joka satuttaa yksinäistä eniten. Sen perhekeskeisyys ja toisista välittäminen on joulun yksi tärkeä sanoma. Ja lapset, leikki ja ilo.

Jokainen meistä varmaankin kaipaa aika ajoin enemmän lämpöä ja rakkautta. Mitäs sitten tehdään, kun ei olekaan ketään ja kaikki seinät tuntuvat kaatuvan päälle? Joulu; se rakastettu yhteinen perhejuhla, vai se eniten vihattu muistutus siitä miten yhteiskunta, ystävät tai tuuri käänsi selkänsä? Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.

Joulu juhlana nostaa pintaan ja korostaa ihmisen yksinäisyyttä ja avuttomuutta. Kuinka moni perhejuhlaksi tarkoitettu hetki päätyykin väkivaltaan, riitaan ja pahaanoloon?

Entäpä jos laitettaisiin yhteiskunnan luomat trendit ja kaupallisuus syrjään?

Silloin voi löytää joulun vaikka vanhoista kansanperinteistä.
Kinkkua ei tarvitse silloin syödä 24.12. jos ei siltä tunnu.
Kauniin pimeään aikaan voi hiljentyä juuri niinkuin parhaalta tuntuu. Onhan kyse myös talvipäivänseisauksesta ja sen ympärille rakentuneesta ikiaikaisista kansanperinteistä uskomuksineen.

Yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne on kuitenkin usein vain omassa päässä. Myös väkijoukossa voi kokea olevansa yksin. Haluaako aidosti toisen lähelle vai ei on myös se kysymys? Yksinkin on lupa olla ja viihtyä. Ihmisen hiljentyminen joulunajan kauneuden äärelle antaa parhaimmillaan tilaa itselle ja muille. 

Myös kirkossa voi pistäytyä, vaikka ei sinne virallisesti kuuluisikaan. Kynttilämeren kauneus kuuluu kuitenkin joululaulujen ohella erottamattomana osana suomalaiseen joulunviettoon. Myös yksinäiset sielut voivat löytää lämpöä kynttilöiden loisteesta. Hymy toisen ihmisen kasvoilla valaisee kuitenkin eniten. Ja miksi ei voisi ulottaa joulunajan kauniin viestin myös edessä olevalle vuodelle.
Se joulun ajan välittämisen viesti on kuitenkin se kaikkein tärkein ja sen soisi jatkuvan läpi vuoden.
17.01.2020Meillä on unelma - Kenellä ja mikä?
17.01.2020Kansainväliset sopimukset ja Suomen perustuslaki
09.01.2020Vain hetki parrasvaloissa
26.12.2019Pimeyden taikaa ja kynttilän loisteen lämpöä
22.12.2019Tuntuu kuin Suomea hallittaisi vihan voimalla - Miksi?
06.12.2019Poliittinen vastuu
21.11.2019Aurinko nousee
21.11.2019Kansalaisaloite lasten ja nuorten rikosturvan parantamiseksi
29.10.2019Aitosuomalaiset ovat myös mukana taistelussa oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta
29.10.2019Aitosuomalaiset aktiivit ja oikeustaistelijat kantaa huolta myös muiden kansojen hyvinvoinnista

Siirry arkistoon »