Onko huoltovarmuus Suomessa ajantasalla?

15.02.2020

Kautta ihmiskunnan historian on ihmisen elämää maapallolla säädellyt elinkelpoiset ilmasto-olosuhteet. Hyvinä aikoina kelien ollessa kohillaan on joskus muinoin maanviljely ollut mahdollista jopa korkeilla vuoristossa, joissa nykyisin ei kasva juuri mikään. 
Grönlanti asutettiin aikanaan sen vehreyden ja sopivan leudon ilmaston takia, kunnes olot taas huononivat siellä.
Viheriöivät alueet, jopa kuivemmillakin seuduilla ovat tarjonnut ainakin riistalle purtavaa vähän huonompina aikoina. Näitä on sitten ihminen voinut metsästää ravinnokseen ja paimentolaisuus on joskus ollut hyvin yleistä. Sopivan lämpöiset merivirrat ovat ohjanneet kaloja joko rannikkoalueille tai sieltä pois ilmasto-oloista riippuen. Kalastus on usein täydentänyt ruokavaliota ja asutukset syntyivät alkuun yleisesti rannikkoalueille, mutta myös sisämaahan riistan lähelle. Parasta oli, jos oli useampia ravinnon lähteen vaihtoehtoja.
Paimentolaiset kulkivat lähinnä ravinnon perässä kantaen mukanaan koko maallisen omaisuuden paikasta toiseen, siksi väestönkasvu oli hitaampaa ennen maanviljelyn yleistymistä alueilla.

Maanviljelyn yleistyttyä alkoi pienet alueelliset yhdyskunnat kasvamaan väkimäärän osalta, koska samalla oli mahdollista opetella ravinnon varastoiminen. Vähin erin on aina alkanut jonkinlainen kaupungistuminen ravinnon saatavuuden helpottuessa maanviljelyn ansiosta. Väkimäärät ovat kasvaneet ja kansat voineet hyvin, kunnes asuinalueella on alkanut ilmastollinen muutos pikkuhiljaa kohti heikentyviä viljelyoloja. 

Pohjolassa ollut jääkausi on varsin dramaattinen tämän kaltainen muutos, mutta se kertoo esimerkkinä hienosti kuinka suunnattoman pitkästä ajanjaksosta välillä voi olla kyse. Nopeammassa syklissä tapahtuneita ilmasto-olosuhteiden paikallisia muuttumisia on ollut monen pituisia. Usein jotain sadan vuoden jaksoja. Joskus jonkun tulivuoren purkauduttua on ollut kyse vain muutamista kymmenistä vuosista. 
Lyhyimmillän tiedetään Suomessa olleen joskus 1930-luvun huituvilla kolme hyvin leutoa ja lumetonta talvea Etelä-Suomessa. Silloin saatiin kaksi ruissatoa, kun ensimmäinen päästiin kylvämään jo tammikuussa. Näiden talvien jälkeen seurasikin sitten hyvin ankaria ja lumisia talvia koko maahan. Silloin kuitenkin osaisimme jo varastoida ravintoa ja tuonti toimi hyvin. Muuten olisi voinut käydä taas osalle kansaa huonosti, mikäli keväätkin sattuivat olemaan viileitä.
Suomessa on ollut myös erittäin huonoja ilmasto-oloista johtuvia jaksoja pienen jääkauden aikana 1500-1700 lukujen paikkeilla. Silloin sääolot vaihtelivat poikkeuksellisen hyvistä poikkeuksellisen huonoihin. Sään ääri-ilmiöt olivat ajanjaksolle tyypillisiä. Historiamme pahimman nälänhädän aikana kuoli kansaamme massoittain nälkään. Väkiluku koki suuren notkahduksen. Sattui niin, että peräkkäin tuli useampia viljelyn kannalta poikkeuksellisen huonoja sääoloja. Silloin jäi välillä kylvöt tekemättä kevään myöhästyttyä liikaa, tai sato korjaamatta, kun vilja ei ehtinyt tuleentumaan tai sitten halla vei kaiken. Se oli kerrassaan armottoman pahaa aikaa ja kurjuus oli jotain ihan sanoin kuvaamatonta. Tämä ei ollut ainut nälänhätään johtanut ajanjakso pienen jääkauden aikana sääolojen vaihdellessa rajusti välillä vuodesta toiseen. Mutta, se oli ehdottomasti pahin.

Tämä jatkuva ilmasto-olojen muuttuminen on ollut ihmiskunnan historian luonnollista sykliä elää ja selviytyä sääolojen armoilla kautta historian aikakirjojen. Kun nälkä on tullut, on kuvaan myös yleensä tulleet mukaan kansainvaellukset, sodat, ryöstöretket ja kulkutaudit. Mikäli muuttuviin ilmasto-oloihin on kyetty jotenkin varautumaan ennakoivasti, on se tietenkin vähentänyt tarvetta lähteä liikkeelle. Armeijat ovat kautta historian olleet monille miehille se viimeinen mahdollisuus saada särvintä ja elantoa. Tilan peri kuitenkin vanhin veljistä ja lapsia synnytettiin ennen paljon enemmän. Lapset edustivat paitsi tulevaa työvoimaa myös sitä vanhuuden turvaa. Lapsien osalta kohtalo oli huonoina aikoina usein kova. Monet epätoivoiset vanhemmat möivät lapsensa orjiksi silloin. Orja oli sijoitus, jota sentään ruokittiin ja lapsi saattoi jopa elää aikuiseksi asti. Lisäksi taloon jäi vähempi suita ruokittaviksi.

Tähän päivään tultaessa on ihmiskunta kehittynyt valtavasti lyhyen ajan sisällä. Teknologia on tehnyt huimia harppauksia ja automatisaatio on viety jo lähes huippuunsa. 
Meillä on siis tieto, taito ja välineet varautua muuttuvien ilmasto-olojen varalle.

Sään ääri-ilmiöt ovat taas lisääntymään päin, ja mahdollisia haasteita tulisi jo ruveta ennakoimaan. Onhan sitä ikäänkuin jo yritetty tuolla ilmastopropagandalla, mutta siitä puuttuu ymmärrys oikeista toimenpiteistä.

Veronkorotukset, joita nykyinen hallitus on kaavaillut ratkaisuksi lisääntyvien sään ääri-ilmiöiden tuomiin haasteisiin menee kolinalla metsään. Hiilidioksidi ei ole se uhkatekijä tässä yhteydessä. Kasvit tykkäävät siitä ja kasvavat sen takia vauhdilla, kunhan vaan riittää lämpöä ja kosteutta. Sitähän se kasvihuoneilmiö tarkoittaa. Ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä joudutaan ruiskuttamaan hiilidioksidia kasvihuoneisiin hyvän kasvun varmistamiseksi. Maailmalla on julkaistu tutkimuksia, joissa on voitu jo kymmen vuotta sitten havaita karujen aavikoiden kutistumisen lisääntyneen hiilidioksidipitoisuuden kasvun ansiosta ilmassa.


Ilmasto-olojen muuttumista ei voi pysäyttää, eikä sitä pidä edes yrittää. Nykyiset ilmaston muuttumisesta johtuviin erilaisiin paikallisesti esiintyviin ilmiöihin tulee kuitenkin varautua ennakoivasti. Kaikki tähän astiset "ilmastonmuutoksen" nimissä nyt tehdyt toimet ovat täysin päälaellaan ja tulevat nopeuttamaan ja pahentamaan mahdollisia tulevia katastrofeja viljelyolojen muuttuessa huonompaan suuntaan. 
Selkokielellä: Eli jos tätä nykymenoa jatketaan, niin se on sitten heidomoido. Veronkorotukset eivät ole ratkaisu tai edes toimenpide. Ne ovat ainoastaan hallituksen epätoivoinen keinon hankkia tuloja valtion hupenevia varoja kompensoimaan. Lisäksi vapaakauppa on tuhonnut mm. maaseutuelinkeinoja monin paikoin ympäri maailmaa, samoin yletön tehoviljely on pilaamassa monien peltojen viljavuuden. 

Fossiilisten polttoaineiden osalta asia tulee ratkaista ympäristöterveyden näkökulmasta. Niiden käytöstä syntyvät ilmansaasteet ovat haitaksi ihmisen terveydelle, luonnolle ja eläimille. Pitkään jatkunut kaupungistuminen, väestön globaali kasvu samoin kuin kulutuksen huima kasvu ovat tässä niitä keskeisiä ongelmia ympäristöterveyden näkökulmasta. Mitään näistä ei ratkaista muutoin kuin paikallistasolla sen oman maan kansan ja heidän johtajien tahtotilasta riippuen ja omat erityisolot ja tarpeet huomioiden. Päästökauppa on silkaa vedätystä, jolla rahastetaan veronmaksajia ja laistetaan vastuuta toimia eettisesti kestävää kehitystä edistäen ja vastuullisesti ympäristöterveyden näkökulmasta.

Suomalainen sauna tai grillimakkara ei aiheuta Afrikassa nälänhätää muuttuvien ilmasto-olojen takia. Sen aiheuttaa afrikkalaisten omat valmiudet tai sen puuttuminen itse viljellä omia laajoja vehreitä vilhelysalueitaan muuttuvissa oloissa, sekä vapaakauppa.

27.03.2020Vasemmiston henkinen kriisi
15.02.2020Onko huoltovarmuus Suomessa ajantasalla?
15.02.2020Kansalaisyhteiskunnan syvenevät jakolinjat - Toistuuko veljessodan jako punaisiin ja valkoisiin? Mikä jakaa kansaa?
11.02.2020Loukattujen tunteiden aikakausi
04.02.2020Kysyvä ei tieltä eksy
17.01.2020Meillä on unelma - Kenellä ja mikä?
17.01.2020Kansainväliset sopimukset ja Suomen perustuslaki
09.01.2020Vain hetki parrasvaloissa
26.12.2019Pimeyden taikaa ja kynttilän loisteen lämpöä
22.12.2019Tuntuu kuin Suomea hallittaisi vihan voimalla - Miksi?

Siirry arkistoon »